Pudotus ei ollut niin pitkä, että niska olisi murtunut. Hän tahtoi,
että Stiller tukehtuisi hitaasti omasta painostaan. Kahdenkymmenen
kilon ylipainon erittäin raskaasti kiduttamana.
Hän tahtoi vangita videolle pitkittyneen kuolinkamppailun.
Lähikuvat kauhusta kuolemaantuomitun silmissä ja epätoivoiset
armoa anelevat korinat, kun vahva köysi kuristi kurkun umpeen.
Ja yltyvän pakokauhun, kun tietoisuus peruuttamattomasta kuolemasta
hiljalleen syöpyi miehen tajuntaan.
Stiller taisteli hengestään.
Hyvä.
Jalat sätkivät tavoitellessaan jalansijaa, jotain johon tukeutua.
Mutta turhaan.
Korisevat äänet kertoivat, että mies oli häviämäisillään taistelun
mutta yritti yhä välittää viestin, avunhuudon.
Missä Jumalasi on nyt, Rau ajatteli ja tajusi, että Jumala oli tietenkin
heidän kanssaan. Rau toteutti parhaillaan Jumalan tahtoa. Se
oli ainoa looginen selitys uskovaisille, joihin tärisevä ja nytkähtelevä
mies kuului.
Jumalan tahto ei vain ollut sitä, mitä Stiller oli toivonut.
16