ruokaostoksille läheiseen Icaan Ringenissä. Elise tiesi, että äiti olisi
mieluummin käynyt kaupassa itse, mutta syynä ei ollut laiskuus
vaan se, että tätä hävetti näyttäytyä ihmisten ilmoilla. Elise ja hänen
siskonsa söivät harvoin päivällistä kotona. Useimmiten he
nappasivat jotain ulkona, kun nälkä yllätti, ja joskus he söivät kavereiden
luona. He saivat kuitenkin rahaa vaatteisiin, hygieniatuotteisiin
ja ruokaan, joten he pärjäsivät hyvin. Äiti onnistui pitämään
pakan kasassa, vaikka heidän elämänsä ei välttämättä näyttänyt samalta
kuin monien muiden.
Heidän kotinsa oli kolmio Ringenin asuntokompleksissa.
Ensimmäiset pullot korkattiin olohuoneen pöydässä jo aikaisin
aamupäivällä,
ja sitten ihmisiä tuli ja meni koko iltapäivän ja illan.
Vasta puolenyön aikoihin asunto hiljeni. Ei ollut epätavallista, että
joku äidin juoppokavereista sammui ja jäi yöksi.
Tytöt kävivät päivisin koulua ja viettivät muun ajan enimmäkseen
kaupungilla tai kavereiden luona. Heillä oli oma yhteinen
huoneensa, mutta niin kauan kuin kotona juhlittiin, he eivät
jaksaneet olla siellä vaan koettivat pysytellä poissa. Äidin juhlat
harvemmin johtivat riitoihin, mutta keskustelut olivat usein
kovaäänisiä
ja monesti sai varoa, ettei suututtanut kärttyisimpiä
vieraita. Elise ja Jennifer pysyttelivät mieluiten omissa oloissaan, ja
heillä oli tapana tekeytyä näkymättömiksi, kun he yön pikkutunteina
hiipivät kotiin nukkumaan.
Mutta nyt oli perjantai-ilta. Edessä häämötti viikonloppu ilman
koulua tai muita velvollisuuksia, ja äiti oli saanut rahaa. Tunnelma
keittiönpöydässä oli korkealla ja pullot tungeksivat lasien
ja ylitsepursuavien tuhkakuppien lomassa. Myös Elise ja Jennifer
osallistuivat riehakkaaseen illanviettoon ja käyttivät tilaisuutta
hyväkseen pummatakseen viinaa ja tupakkaa. Normaalisti he olisivat
hiipineet huoneeseensa kenenkään huomaamatta, mutta nyt
12