siitä on kauan, kun hän teki viimeksi merkittävän läpimurron
missään tutkinnassa. Hän ei yllä enää maineensa tasolle. Onko
hänestä tulossa vanha?
Hän tekee eleen noustakseen ja kammetakseen itsensä kohti
kahvinkeitintä, mutta samassa hänen pomonsa Mick seisoo hänen
takanaan. Ärsyttävä keikari vailla alkeellisiakaan johtamistaitoja
– asia, josta kukaan ei tunnu välittävän.
”Bluey, tässä on uusi kollegasi”, Mick sanoo ja katsoo häntä
tiukasti. ”Tuorein lisä meidän rikospoliisiimme. Hänen nimensä
on Jess.”
Bluey tuijottaa takaisin. Mickin vieressä seisoo mimmi, jota
hän ei ole nähnyt aiemmin. Hemmetin nuori. Pirteät silmät.
Tuollaista toiveikasta, suhteellisen vastavalmistunutta tyyppiä,
joka vielä kuvittelee pystyvänsä tekemään maailmasta paremman
paikan. Onko hän aboriginaali? Siltä ainakin näyttää. Ja oikea
poliisi? Ei mikään pikakoulutettu lähipoliisi, jonka tehtävänä
on edistää kulttuurien välistä ymmärrystä. Jo on piru, Bluey
ajattelee. Mutta sanoo:
”Tervetuloa.”
Kukaan ei voi syyttää häntä liiallisesta innostuksesta.
Hän siirtää katseensa nopeasti takaisin paperipinoihin. Uusi
mimmi voisi ehkä ottaa autovarkaudet hoitaakseen? Silloin
Blueylla olisi yksi ongelma vähemmän.
*
Jess nukkui huonosti. Hän vain vääntelehti yhä hikisemmiksi
käyvillä lakanoilla. Ajatteli, että hänelle naurettaisiin. Että hän
mokaisi. Kuka hän luulee olevansa? Ja mitä hänen oma väkensä
sanoo? Tiwisaarilta kotoisin oleva nainen univormussa, poliisin
11