Ensimmäiset poliitt iset muistikuvat
ahdinkoon, kun puusta ja viljasta ei enää saatu kunnon hintaa. Seurauksena
olivat tilojen pakkohuutokaupat. Katkeruus ruokki pulaliikkeitä
ja
radikalismia.
Kesällä 1932 Ahdin ollessa seitsenvuotias syttyi Haapaveden naapuripitäjässä
Nivalassa ”konikapina”. Nivalalaiset nousivat puolustamaan
eläinrääkkäyksestä syytettyä pienviljelijää Siegfried Ruuttusta. Hänen
Hilppa-tammansa oli määrätty lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi,
vaikka hevonen ilmeisesti kärsi vain aliravitsemuksesta, koska isännällä
ei ollut varaa ruokkia elikkoaan. Kun poliisit tulivat pidättämään Ruuttusta,
väkijoukko mukiloi pidättäjät. Paikalle kutsuttiin sotaväkeä vangitsemaan
pulamiehiä ja rauhoittamaan tilannetta. Yli 200 miestä, naista ja
lasta pidätettiin kapinahenkisinä. Asiasta on varmasti riittänyt puhetta
myös Pekkalan tuvassa.
Valtiovallan ylireagointi Nivalassa oli ajan hengen näkökulmasta tavallaan
ymmärrettävää, sillä oikeistohenkisten voimien helmikuussa 1932
käynnistämästä Mäntsälän kapinasta oli kulunut vasta muutama kuukausi,
eikä veljen veljeä vastaan vieneestä sisällissodastakaan ollut kuin
puolitoista vuosikymmentä.
Noina vuosina kaukana Pekkalan pihapiiristä – Haapavettä ja Nivalaakin
kauempana – pohjustettiin ratkaisuja, jotka veivät vuosikymmenen
lopulla Suomen ja Euroopan sotaan. Adolf Hitlerin valtaannousu
vuonna 1932 oli Ahdin kertoman mukaan ensimmäisiä hänen muistiinsa
ikiajaksi iskostuneita poliittisia tapahtumia.
Saksa ja Adolf Hitler sekä Neuvostoliito ja Josif Stalin suurine tavoitteineen
olivat kaukana, mutta heidän päätöstensä seuraukset vaikuttivat
elantonsa maasta ja metsästä hankkivaan Haapaveden väestöön.
Pentti Haanpää kirjoitti 1932 novellissaan Pitkät varjot, miten hammasharjaviiksisen
Hitlerin päätös kanamunien tullin korottamisesta
vaikutti kanankasvattaja Pöntön-Liisan elämään: ”Suuri kansallinen ja
isänmaallinen aalto jossakin Saksanmaalla ja varjo lankesi erään vanhan
vaimon elämään jossakin salokylässä toisessa maassa kaukana pohjoi-
sessa.”8
Suomessakin oli kasvualustaa ulkomaisten ääriliikkeiden aatteille; äärioikeisto
otti oppia Saksasta ja Italiasta, äärivasemmisto Neuvostoliitosta.
19