1924–1945 RANTA-PEKKALASTA
RÖHÖRANTAAN
Ahti Pekkala varttui maalaismaisemassa. Ranta-Pekkalan, puhekielessä
myös Pekkalan, tilan ikkunasta avautui etelään katsottaessa laakea joen
halkoma ja sarkojen tilkuttama peltovyöhyke, jossa kesäisin näkyi menneiden
sukupolvien työn jälki. Talvisin pelto oli jouten, kynnöksellä lumen
alla odottaen kevättä ja toukotöiden alkamista. Luonto ja maisema
värittyivät ja työt rytmittyivät vuodenaikojen tahdissa. Vuodesta toiseen
toistuvat muutokset tahdittivat talon ja kylän elämää. Jäät eivät jääneet
lähtemättä eikä kevät tulematta kovankaan pakkastalven jälkeen.
Pelto, joki ja metsä sekä talo ja joentörmältä selän taakse jäävä kylä
muodostivat yhdessä ja erikseen omanlaisen yhteisönsä. Luonnosta ja
maisemasta löytyivät kauno- ja mestaripuhuja Ahdin myöhemmin viljelemät
sanat ja mielikuvat sekä luottamusta rakentanut yhteys oman
maakuntansa ihmisiin ja heidän elämäänsä. Metsä jäi lapsuudesta vahvimmin
elämään Ahdin mielenmaisemaan. Se pysyi miehessä ja mies
metsässä läpi elämän.
Ahti Pekkalan suvun juuret olivat isän puolelta syvällä Haapaveden
Mieluskylän mullassa ja kylän läpi virtaavan Pyhäjoen penkereellä. Keväisin
tulvien tyrehdyttyä Pekkalan talon kohdalle rakennettiin joen ylittänyt
väliaikainen kävelysilta. Silta yhdisti aikanaan myös Ahdin isovanhemmat,
sillä hänen mummonsa koti oli joen eteläpuolella vastapäätä
Pekkalaa. Isovanhemmat avioituivat 1890-luvun alussa. Heille syntyi
kahdeksan lasta, joista kolmas oli vuonna 1897 syntynyt Ahdin isä Antti
Aukusti Pekkala.
Ahdin suvussa elanto otettiin maasta ja metsästä, mutta myös vaikuttamaan
oli totuttu seuratoiminnassa ja yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä.
Ahdin isoisä Antti kuului aikanaan Haapaveden ensimmäiseen
kunnanvaltuustoon. Pekkalan talo tuli toimeen omillaan, sillä maa- ja
metsätalouden rinnalla oli myös muita sivuelinkeinoja. Sukua arvostettiin,
ja sitä osoittivat Ahdin isoisän ja isän taloudelliset ja yhteiskunnalliset
tehtävät, jotka kasvattivat seuraavaa sukupolvea vastaaviin luottamustehtäviin
ja loivat valintoihin sukupolvet ylittävää jatkuvuutta.
Yhteiskunnallista kiinnostusta ja poliittista vaikuttamishalua oli myös
Ahdin äidinpuoleisessa Haaviston suvussa, tosin alun perin työväenluokan
14