Lukijalle
Elämäkerta Ahti Pekkalasta kuuluu sarjaan ”maltillisten historia”. Se
kertoo henkilöstä, joka omana aikanaan usein häipyi kärkevyyttä hakevien
poliittisten asetelmien ja otsikoiden taakse. Yleensä vasta aika nostaa
maltillisten työn oikeaan arvoonsa.
Elämäkerrassa pitää mennä henkilön elämän alkutaipaleelle, tunnistaa
elämän suuret solmu- ja taitekohdat. Pintaan voi nousta jotakin piilotettua
ja unohdettua, mutta läpi elämän mukana kulkenutta ja vaikuttanutta.
Joulukuussa 1924 syntyneen Ahti Pekkalan lapsuus kului talonpoikaisessa
ympäristössä Haapaveden Mieluskylällä. Syrjässä sydänmailta
ollut pohjoispohjalainen pitäjä oli turvallinen kasvupaikka. Tosin myös
sinne ulottuivat, vaikka vähän vaimenneina, kansainvälisen talouden ja
politiikan heiluriliikkeet.
Turvallinen lapsuus jäi taakse, kun talvisota alkoi. Kokemukset koti-
ja sotarintamalla 1939–1945 leimasivat Pekkalan nuoruusvuosia ja vaikuttivat
koko eliniän. Hän ei halunnut koskaan enää kokea sotaa.
Sodan jälkeen Pekkala löysi poliittisen kotinsa Maalaisliitosta, mutta
monet hänen läpi elämän vaikuttaneista arvoistaan pohjautuivat nuorisoseuran
ja osuustoimintaliikkeen aatteisiin. Sodan jälkeiseen vuosikymmeneen
ajoittuvat myös perheen perustaminen ja työ Haapaveden
osuuskassan johtajana.
Lähtemättömän ja puhumattoman jäljen Ahti Pekkalan mieleen jättivät
kevään 1958 traagiset tapahtumat. Kun aviokumppani ja kolmen
pienen lapsen äiti riistää hengen itseltään, jää monta kysymystä vastausta
vaille. Tapahtumat vaikuttivat myös hänen poliittiseen uraansa.
Pekkala oli omassa puolueessaan tunnettu, hänet valittiin jo vuoden
1956 presidentinvaaleissa Urho Kekkosen valitsijamieheksi. Valtakunnalliseen
kuuluisuuteen hänet nosti vuonna 1979 alkanut valtiovarainministerin
tehtävä.
10