Suuri värväys 28. elokuuta 1915 tehtiin päätös suomalaisen koulutusjoukon laajentamisesta
vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi, johon haluttiin 2 000 miestä.
Koulutettavista tuli Saksan armeijan sotilaita. Koulutuksen laajentuminen
edellytti lisämiesten nopeaa saamista pataljoonaan.
Värväys kohdistui aluksi Saksaan jääneisiin suomalaisiin, joista riveihin
astui toistasataa miestä. Pääosa koulutettavista oli kuitenkin saatava
Suomesta. Paikalliset värvääjät joutuivat toimimaan varsin itsenäisesti.
Etappikohteita oli yli 50, ja toimintaan tarvittiin huoltohenkilökuntaa,
vapaaehtoisia paikallisoppaita sekä pitempiä matkoja liikkuvia palkattuja
oppaita.26
Vapaussota Vuoden 1918 konfliktista on käytetty ja käytetään useita nimiä: vapaussota,
kansalaissota, sisällissota, veljessota, luokkasota, punakapina ja
niin edelleen. Useaa näistä voidaan sodan vaiheesta tai puhujasta riippuen
pitää oikeana. Ruth Munck, jääkäreiden Schwester Ruth, korosti
Helsingin Sanomille antamassaan 85-vuotishaastattelussa: ”Sotahan
syttyi jääkärien ollessa vielä Saksassa ja se syttyi nimenomaan vapaussotana.
Veljessota siitä tuli vasta myöhemmin.”27 Sama ajatus ilmaistaan
eri sanoin mm. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n julkaisuissa,
jalkaväenkenraali Armas Eino Martolan muistelmissa ja Vapaudenristin
Ritarikunnan historiateoksessa.28 Läpi tämän työn käytän selkeyden
vuoksi termiä vapaussota. Perusteenani on se, että jokainen kirjan
pääosassa oleva jääkäriritari koki lähteneensä koulutukseensa Saksaan
ja palanneensa Suomeen taistellakseen juuri itsenäistyneen isänmaansa
vapauden
säilyttämiseksi ja varmistamiseksi.
20