Riianlahden taistelu Elokuun lopulla 1916 jääkäripataljoona siirrettiin Misse-joen asemistaan
Riianlahden rantakaistalle Dumben (nyk. Klapkalnciems) alueelle. Pataljoonan
vastasi 4–5 kilometrin rintamakaistasta. Riianlahden maasto oli
Misse-joen soita kuivempaa ja terveellisempää, mutta vihollisen toiminta
oli aktiivista, mikä aiheutti tappioita. Dumben lähellä olevaan Kalpkainciemsin
saksalaiseen sotilashautaan on haudattu viisi alueen taisteluissa
kaatunutta suomalaista jääkäriä.24
Schmardenin taistelu Ekkau-Kekkaun tykistötaistelun lisäksi toinen Misse-joen oheistaistelu
käytiin Smārdessa (saksaksi Schmarden) nykyisen Latvian alueella 25.
heinäkuuta 1916. Suomalaispataljoonan pioneerikomppania alistettiin
saksalaiselle Jääkäripataljoona 1:lle taistelemaan erillään muista suomalaisista.
Hyökkäykseen osallistui viiden saksalaisen upseerin komennossa
187 suomalaista jääkäripioneeria. Schmardenin taistelupäivää pidetään
suomalaisen pioneeritoiminnan alkamispäivänä. 25. heinäkuuta on Suomen
pioneeriaselajin vuosipäivä.25
Schwester Ruth ja
Schwester Saara Suomalaisten jääkärien elämäkerrasto 1975 -matrikkelissa esitellään jääkärikoulutettujen
miesten lisäksi kaksi naista, Ruth Munck ja Saara Rampanen.
Heillä oli myös oikeus kantaa jääkärikunniamerkkiä. He olivat suomalaisia
sairaanhoitajia, jotka matkustivat Saksaan ja antoivat koulutusjoukolle sen
tarvitsemaa hoitoa niin koulutusleirillä kuin ensimmäisen maailmansodan
rintamillakin. Heistä on laajempi esittely liitteessä sivulla 242.
19
Ruth Munck, majurit Erik Heinrichs ja
Eric Schauman sekä everstiluutnantti
Erik Järnström toukokuussa 1918.
Kuva: JP 27:n Perinneyhdistys.
Saara Rampanen (edessä vasemmalla) sotasairaalassa
Taivalaisessa maaliskuussa 1943. Kuva: SA-kuva.