– Sinä ja minä hoidamme Christer Larssonin, Sjöberg sanoi
kuin mitään ei olisi tapahtunut ja osoitti vanhaa tuttua aisapariaan.
– Petra ja Jamal saavat koputella oville, hän jatkoi. – Jens liittyy
seuraan myöhemmin. Minä käyn läpi tämän pussin sisällön ja leikin
Einaria, kunnes hän palaa. Onko kellään muita ideoita?
Hänen katseensa vaelsi työtoverista toiseen.
– Minusta tuntuu, että nainen asui yksin lasten kanssa, eikä hänen
elämässään ollut miestä, Westman sanoi.
– Minusta taas tuntuu, että hänellä oli mies, Hamad sanoi.
Westman mulkaisi häntä happamasti.
– Hän oli naimisissa, hitto vie, Sandén sanoi.
Sjöberg nosti kynää pitelevän kätensä hiljentämisen merkiksi.
– Mitä tarkoitat, Petra?
– Voimme olettaa, että suhde Christer Larssonin kanssa oli
ohi, koska mies oli muuttanut pois. En nähnyt asunnossa merkkiäkään
siitä, että kukaan mies olisi viettänyt siellä aikaa. Ei vaatteita
eikä hygieniatarvikkeita. Lisäksi se, minkä jo sanoin sinulle, Conny:
asunto oli niin persoonaton, sisustuksessa ei ollut sielua. Sellainen
tunne minulle vain tuli.
– Kaksi asiaa, Hamad sanoi. – Ensiksikin hänellä oli parisänky.
– Se hänellä saattoi olla lasten vuoksi, Westman sivalsi. – Ehkä
hän tykkäsi, että lapset nukkuivat hänen vieressään.
– Tai lapset tykkäsivät nukkua hänen vieressään, Sjöberg lisäsi
ja näki sielunsa silmin itsensä, Åsan ja heidän viisi lastaan omassa
parisängyssään.
– Sänky voi olla iso myös käytännön syistä, Westman jatkoi.
– Ehkä hän on saanut sen muutossa mukaansa. Parisänky ei kerro
meille mitään.
– Toiseksi, Hamad jatkoi lannistumatta, – eteisessä roikkui
vihreä miesten paita.
17