14
Tiistai-iltapäivä
Muutamaa tuntia myöhemmin Conny Sjöberg, Jens Sandén, Petra
Westman, Jamal Hamad ja syyttäjä Hadar Rosén – jolla oli tapansa
mukaan yllään harmaa puku, valkoinen paita ja solmio – istuivat
sinisen ovaalihuoneen pöydässä. Sjöbergin hämmennykseksi
kokouksessa oli läsnä myös varapoliisimestari Gunnar Malmberg,
joka halusi tietää työnjaosta tällaisessa huomiota herättävässä tapauksessa.
Tilanteeseen sopiva hillitty hymyntapainen huulillaan
Malmberg tervehti jokaista huoneessa olijaa, ja Sjöberg totesi helpottuneena,
että myös Westman näytti luonnollisen rentoutuneelta.
Hän ei muistanut nähneensä heitä samassa huoneessa sitten sen
epämiellyttävän tapauksen puoli vuotta aiemmin, kun Malmberg
oli poliisimestari Roland Brandtin pyynnöstä käytännössä vaatinut
Westmania irtisanoutumaan. Kaikki johtui säädyttömästä
sähköpostiviestistä, joka oli lähetetty Westmanin tililtä Brandtille,
ja jota Sjöberg ei olisi koskaan halunnut edes nähdä. Ilmeisesti
koko jupakka oli molemmin puolin unohdettu ja anteeksiannettu,
ja hyvä niin, koska työyhteisössä ei ollut tilaa sisäisille ristiriidoille.
– Bella ei ole tulossa, sattuneesta syystä, Sjöberg aloitti, – mutta
hän on toimittanut meille kosolti aineistoa tutkittavaksi.
Hän kohotti läpinäkyvää muovipussia, joka näytti sisältävän sekalaisia
papereita, passin ja muutaman postikortin.
– Se nainen on kyllä samperin nopea, Sandén totesi.