Sugar and spice, and everything nice,
that’s what little girls are made of.*
– Nainen saattaa olla adoptoitu, huomautti kolmekymppinen rikosassistentti
Jamal Hamad, joka kyykki kylpyhuoneen ovella tutkimassa
osittaista kengänjälkeä verilammikon reunalla.
Hän nousi ylös ja katsoi kollegoitaan, jotka olivat ylemmällä
tasolla
poliisiorganisaatiossa.
– Eteisen naulakossa roikkuu käsilaukku, Hamad jatkoi. – Vilkaisenko
varovasti, pystymmekö määrittämään naisen henkilöllisyyden?
Silloin Einarilla olisi jokin lähtökohta, kunnes Bella on
saanut rikospaikkatutkimuksen tehtyä.
Gabriella Hansson ja hänen teknikkonsa eivät olleet vielä ehtineet
paikalle, mutta Sjöberg tiesi heidän olevan matkalla. Hän
luotti vaistoihinsa ja halusi aina kollegoineen muodostaa käsityksen
rikospaikasta ennen kuin rikospaikkatutkijat ottivat sen kokonaan
haltuunsa.
– Tee se, hän vastasi tarkemmin neuvomatta.
Hän luotti vakaasti Hamadiin ja tiesi, että hänen tuskin tarvitsi
ohjeistaa, miten rikospaikalla käyttäydyttiin.
– Missä Einar muuten on? Sjöberg kysyi.
Sandén kohautti olkiaan.
– En tiedä, Hamad vastasi matkalla eteiseen.
Sjöberg astui varovasti makuuhuoneesta ja varoi kenkäsuojista
huolimatta astumasta vääriin paikkoihin. Hän käveli eteisen poikki
ja meni keittiöön Westmanin luo, joka seisoi selin ikkunaan ja
silmäili keittiötä.
* Mistä on pienet pojat tehty? / Etanoista, sammakoista, koiran häntätupsukoista.
/ Niistä on pienet pojat tehty. / Mistä on pienet tytöt tehty? / Sokerista, kukkasista,
inkivääristä,
kanelista. / Niistä on pienet tytöt tehty. Suom. Kirsi Kunnas
11