keuksellisiin tilanteisiin tai olosuhteisiin. Koirista
on otettu mukaan erityisesti niin sanottujen
sankarikoirien tarinoita: koiria, jotka ovat pelastaneet
8
ihmishenkiä tai tehneet muita vastaavia
urotekoja, ja jotka on siitä palkittu. Myös kissojen
kohdalla kerrotaan tarinoita sankariteoista.
Hevostarinat puolestaan ovat peräisin Suomen
viime sotien ajalta, vuosilta 1939–1944, jolloin
hevosilla oli tärkeä, vaikka toisinaan ehkä
unohdettukin tehtävä maamme puolustamisessa.
Lehmä sen sijaan on ollut suomalaisille varsinainen
arjen sankari. Siksi lehmistä kerrotaan
runsaasti arkipäivän tarinoita siltä ajalta, jolloin
lehmä vielä oli suurelle osalle suomalaisista jokapäiväinen
tuttu, koko elämän ja yhteiskunnan tärkeä
tukipylväs.
Teos on myös kirjoitettu poikkeuksellisena aikana,
koronatalvena ja -keväänä, jolloin arkistoihin
ja kirjastoihin ei aina päässyt normaaliin tapaan
aineistoa hankkimaan. Se aiheutti muutoksia
myös kirjan alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta
olkoot nämä tarinat eläinystävillemme sitä
enemmän kunniaksi.
Tietosuojan ja yksityisyydensuojan vuoksi kirjan
tarinat kerrotaan ”omin sanoin”, tiivistettyinä
niin, että alkuperäiset henkilöt ja paikannimet eivät
pääsääntöisesti ole tunnistettavissa. Tarinoi