Vuonna 2001 Ahola teki Hold-nimisen demon, jonka promokuvat otettiin hänen Toijalan
asuintalonsa tyhjässä kerhohuoneessa. Kuva: Ville Sielunahjo.
Olin 3–4-vuotias pojannaskali ja juoksin taloa ympäri varmaan joka
ikinen kesäpäivä. Jalassani oli kumisaappaat ja olalla postilaukku.
”Minusta tulee Martti Vainio!” kailotin juostessani.
Pihallamme kaikui kymmenet kerrat tuttu huuto: ”Jarkkoo, syömään!
Jarkkoo, syömään”. Yhden kerran en kuitenkaan vastannut äidilleni, ja
hän jo hieman hätääntyi ja lähti etsimään ja huhuilemaan minua.
Äiti kävi tutkimassa kaikki paikat pihasaunaa myöten. Kävi läpi naapuritkin,
mutta minua ei missään näkynyt. Hän oli jo aivan kauhuissaan,
kunnes huomasi, että olin istuskellut koko ajan lapioni kanssa kotitalon
rappusten alla.
”Miksi et vastannut huutooni?” äiti kysyi.
Minä siihen vaan asiallisesti, että ”täällähän minä olen koko ajan ollut,
näin äidin koko ajan”.
M I E S J A Ä Ä N I 15