19
Lapsuus ja nuoruus
tapaan opetti lapsensa tottelemaan kuria ja järjestystä. Perheen äiti Alma oli
kauniskasvoinen ja lämminsydäminen lasten turva. Alma oli kiinnostunut
teatterista
ja taidemaalauksesta ja soitti usein iltaisin pianoa kodissaan. Tytär
Alli peri äitinsä kauneuden ja kiinnostuksen kulttuuriin. Ilmeisesti myös Anteron
kiinnostus kulttuuriin ja etenkin historiaan tuli äidin kautta. Myöhemmin
opiskellessaan Turun lyseossa Antero osallistui koulun oppilaskunnan
mukana teatteriharrastukseen. Teatteriharrastus kasvatti itsetuntoa ja opetti
esiintymään ihmisjoukkojen edessä. Tästä oli paljon apua myöhemmin hänen
toimiessaan sotapäällikkönä joukkojensa edessä. Antero Svensson ei kuitenkaan
vielä nuoruudessa haaveillut sotilasurasta vaan halusi historianopettajaksi.
Jo kouluaikana Svensson osoitti kykynsä hyvänä esiintyjänä ja asioiden
selkeänä tulkitsijana. Hän ei kuitenkaan koskaan korostanut tätä puoltaan
muiden seurassa. Päinvastoin kyvyistään huolimatta muut oppilaat havaitsivat
hänessä tiettyä vaatimattomuutta. Turussa Svenssonin koulutoverina ollut
Einari Wuoti luonnehtii Svenssonia ”toverillisuuden ruumiillistumana,
nuorukaisena, jossa ei ollut vähintäkään pikkumaisuutta eikä ylimielisyyttä,
suorana, rehellisenä, vapaana ja varsin leikkisänä. Hän ei koskaan pyrkinyt
koulutovereittensa piirissä ottamaan johtajan ohjaksia, mutta koskaan eivät
toverit suostuneet hänen vaatimattomuuteensa.”6
Antero Svenssonin nuoruuden valokuva-albumeita tarkastellessa huomio
kiinnittyy erääseen piirteeseen. Svensson on usein edessä joukon keskipisteenä
muinaisen Rooman sotapäällikön ilme kasvoillaan. Tämän kaltaiset
”teatraaliset”
valokuvat liittyvät vain nuoruuteen, sillä merkillepantavan
usein myöhemmin kenraalina hän asettui lähes aina valokuvissa taka-alalle.
Antero Svenssonia alettiin jo lapsuudessa kutsua nimellä Antti. Ei ole tiedossa,
mistä nimi juonsi juurensa, mutta ilmeisesti Antti oli tuohon aikaan
yleinen lempinimi. Häntä kutsuttiin Antiksi koulussa, perheessä, upseeritoverien
keskuudessa ja vielä nykyäänkin hän on suvulle Antti.7
Suomalaisuuden Liitto ajoi innokkaasti sukunimien suomalaistamista
1900-luvun alussa. Moni suku innostui tästä, ja esimerkiksi vuosien 1935–
1936 aikana 100 000 henkilön sukunimi sai suomalaisen kirjoitusasun.
Myös moni Svenssonin upseeritoveri ja kenraali suomensi sukunimensä.
Antero
Svensson ei kuitenkaan innostunut sukunimen vaihdosta. Syy tähän