12
Esipuhe
mukana. Ennen talvisotaa monipuolinen ja sopeutuvainen Svensson toimi
vielä Viipurissa joukko-osaston komentajana. Svenssonin monivuotinen toiminta
diplomaattina ei kuitenkaan heikentänyt hänen kykyään toimia sodanajan
taistelutehtävissä. Tästä kertoo hänen saavuttamansa menestys talvisodan
ja myöhemmin jatkosodan rintamakomentajana.
Svenssonin erottaa monesta muusta kenraalista se, että hän oli todella
monitaitoinen ja sopeutuvainen komentaja. Häntä voitiin käyttää rintamakomentajana,
koulutustehtävissä joukko-osaston komentajana, korkean tason
tiedustelutehtävissä sekä kansainvälisissä diplomaattitehtävissä. Svensson
oli sosiaalinen kameleontti, joka pystyi muuntautumaan tilanteen mukaan.
Hän oli komentajana aikaansa edellä. Nykyajan mittapuun mukaan hän olisi
sosiaalisen
median taitava käyttäjä ja hyvä verkostoituja.
Kenraaleista on kirjoitettu runsaasti elämäkertoja, mutta kaikkien heidän
elämäntaivaltaan ei kuitenkaan ole painettu kirjalliseen muotoon. Antero
Svensson kuuluu tähän joukkoon, ja samalla herää kysymys, miksi. Vastausta
kirjatta jääneiden kenraalien kysymykseen on pohtinut myös Veli
Matti
Syrjö:
”Täytyy vain todeta, että historian hengetär Kleio on naisellisen
oikullisesti suonut suosionsa toisille ja hyljännyt toiset. Ehkäpä
Kleio on myös ollut kaupallisuuden uhri, sillä elämäkerta
Tolvajärven
sankarista, Aaro Pajarista tai legendaarisesta panssarikenraalista
Ruben Laguksesta, on paljon myyvämpi kuin elämäkerta
kenraaliluutnantti Einar Mäkisestä tai kenraalimajuri
Selim Isaksonista.”1
Svenssonin kohdalla kyse ei ole kaupallisuudesta. Hänet tunnetaan värikkäänä
persoonana ja Mannerheim-ristillä palkittuna rintamakomentajana, joka
saavutti merkittäviä voittoja tunnetuilla taistelukentillä Kollaa-joella, Syvärillä
ja Viipurinlahdella. Svensson oli myös mukana historian kannalta merkityksellisissä
tapahtumissa. Kirjan päähenkilö tuskin olisi koskaan itse kirjoittanut
muistelmiaan. Antero Svensson kuitenkin halusi, että hänen tarinansa
muistetaan. Tämän takia on historian kannalta oikeutettua julkaista se.
Vankan pohjan kirjoitustyölle antoivat Heikin ja Christianin käyttööni