Kiitokset
Kirjoittaminen ei loppujen lopuksi ole yksinäistä työtä. Tämä kirja on
pitkän prosessin tulos, ja sitä kirjoittaessani olen saanut arvokasta apua
monilta ihmisiltä – siitä kiitos heistä jokaiselle.
Mike Magnusson auttoi minut alkuun. Opettajana hän osasi neuvoa
minua parantamaan ilmaisuani ja keskittymään kaikkein merkittävimpiin
asioihin, kuten ongelmakohtiin, ristiriitaisuuksiin ja yleensäkin
asioiden ytimeen. Ystävänä ja toisena historiahulluna hän valoi minuun
intoa ja osoitti, että pystyisin viemään – ja että minun täytyisi viedä –
työni päätökseen.
Sain opastusta monelta taholta. Stephen Kuusisto opetti minua tarkkailemaan
ajatteluani, mikä taito on kirjoittajalle välttämätön. Elinor
Langer oli ensimmäinen henkilö, joka kyseli minulta Hartmannista ja
hänen mustasta tulppaanistaan, ja koska hän tuntee William Strunkin
ja Elwyn Whiten klassikon, The Elements of Style -kirjoitusoppaan, kuin
omat taskunsa, hän osasi antaa monta hyödyllistä neuvoa. Jo aikaisemmin
Seth Cotlar oli selittänyt juurta jaksain, kuinka tunnollinen ja intohimoinen
historioitsija toteuttaa tärkeää tehtäväänsä.
Kaiken keskiössä on perhe. Vaikka vaimoni ei varsinaisesti ollut tekemisissä
työni sisällön kanssa, hän oli tukenani ‒ mikä on kumppanissa
jalo luonteenpiirre. Hänen kärsivällisyytensä, liiketoiminnan ymmärryksensä
ja järjestelykykynsä olivat työni kannalta ratkaisevia. Hän
käytti hankkeeseeni suunnattomasti omaa aikaansa monen vuoden
ajan. Lapseni syntyivät sen jälkeen, kun olin aloittanut työn tämän kirjan
parissa. He antoivat minulle voimaa päästä eteenpäin ja keskittyä
olennaiseen. Kaikista maailman ihmisistä heidän eteensä koetan aina
tehdä parhaani. Vanhempani, joita pidän ensimmäisinä opastajinani,
11